JÄÄKIEKKOJAOSTON PELISÄÄNNÖT
1. Limingan Kiekko ry
Limingan
Kiekko ry on vuonna 1982 perustettu urheiluseura, jonka päälajina on
jääkiekko sekä jalkapallo. Toiminnassamme kannustamme kokeilemaan ja
harrastamaan myös muita urheilulajeja paikkakunnan tai lähialueen muissa
urheiluseuroissa. Seuramme on Nuori Suomi – sinettiseura (sinetti nro
43). Jääkiekkojaosto on perustettu 28.4.2016
Harjoitteluohjelmiakin pyritään mahdollisuuksien mukaan
täydentämään muilla lajeilla kuten jalkapallolla, salibandyllä ja
yleisurheilulla.
Paikallisuuden tulee näkyä joukkueiden
toiminnassa. Seuratoiminnan ohjeita löytyy lisäksi seuran omista
toimintaohjeista. Näissä pelisäännöissä keskitytään lähinnä joukkueita koskeviin pelisääntöihin.
2. Vastuut ja tehtävät
2.1. Jaoston johtokunta
Jaoston johtokunnan vastuut pelisääntöjen suhteen:
- Yhteisten asioiden tiedottaminen
- Joukkuetoiminnan edellytysten luominen
- Joukkuetoiminnan tukeminen ja opastus
- Nuori Suomi – ohjelmasta tiedottaminen ja tarvittavien materiaalien jakaminen
2.2. Joukkueet
Joukkueiden vastuut:
- Joukkueet ovat itsenäisiä ja noudattavat jaoston pelisääntöjä
- Joukkueilla on oltava omat sisäiset pelisäännöt erikseen pelaajien sekä vanhempien kesken
- Joukkue on velvollinen suorittamaan seuran ja jaoston asettamat maksut
- Joukkue on oikeutettu esiintymään jaoston logon ja lipun alla
Vanhempien
osallistuminen jaoston ja joukkueen järjestämiin tilaisuuksiin on
suotavaa, koska yhteisen osallistumisen kautta toimintaa pystytään
parantamaan. Aktiiviset vanhemmat ovat tärkeä avain menestyksekkäässä
seuratoiminnassa.
3. Talouden periaatteet
3.1. Jaoston varainhankinta
Jaoston varainhankinnasta vastaa jaoston johtokunta.
3.2. Joukkueen varainhankinta ja taloudenhoito
Jokaisen
joukkueen tulee tehdä seuraavan toimintakauden talousarvio johtokunnan
käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Pohjana tulisi käyttää
johtokunnan antamaa lomakepohjaa. Talousarvio käsitellään johtokunnan
kokouksessa. Tarvittaessa päivityksiä tehdään toukokuun loppuun
mennessä.
Jokaisen joukkueen on suoriuduttava omista
taloudellisista velvoitteistaan. Joukkueen taloudellinen perusta tulee
rakentaa siten, että joukkue voi itse suoriutua maksuvelvoitteistaan.
Toimintakauden kulut voivat olla suuremmat vain siinä tapauksessa, että
edelliseltä tilikaudelta on jäänyt säästöjä.
Kaikki ne, jotka
ovat osallistuneet päätöksentekoon koskien taloudellisissa vaikeuksissa
olevan perheen pelaajan auttamista, ovat asian suhteen
vaitiolovelvollisia.
Juniorijoukkueiden on hankittava joukkueen
maalivahdille/maalivahdeille seuraavat varusteet: maalivahdin patjat,
rintapanssari ja käsineet.
Kaikki varat, jotka on maksettu
joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla
hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei
voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran
omaisuutta yksityishenkilölle. Lopettavan joukkueen kaikki varat ja
omaisuus jää seuralle.
Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa
tapauksissa joukkueenjohtajan tulee kysyä neuvoa talouteen liittyvissä
asioissa jaoston puheenjohtajalta tai johtokunnan jäseniltä. Jaoston
johtokunnalla on lopullinen päätösvalta talousasioissa.
4. Roolit
4.1. Pelaaja
- Pelaan jääkiekkoa, koska minä haluan – en, koska vanhemmat tai valmentaja niin haluavat.
- Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä.
- Käyttäydyn saamieni ohjeiden mukaan myös jäähallin ulkopuolella.
- Kunnioitan joukkuetovereitani sekä vastustajiani.
- Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja, autan jos joukkuetoverini tarvitsee apuani.
- Huolehdin omien varusteideni kunnosta, jotta harjoituksiin ja peleihin osallistuminen on mahdollista.
- Voittaminen ei ole tärkeintä - tärkeintä on viihtyä.
- Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille.
- Arvostan valmentajien ja ohjaajien antamia ohjeita.
- Muistan, että koulunkäynti ja läksyjen huolellinen tekeminen on jääkiekkoa tärkeämpää.
4.2. Ohjaaja/Valmentaja/Valmennusryhmä
Valmentajan tehtäviä ovat:
- Harjoituksien suunnittelu ja harjoitusperiaatteiden luominen
- Osallistuminen joukkueen toimintasuunnitelman sekä talousarvion laatimiseen yhdessä joukkueenjohtajan kanssa
- Harjoitusohjelman käytännön toteutus
- Peluuttaminen seuran sääntöjen mukaisesti (määritelty myöhemmin näissä säännöissä)
- Otteluiden ja harjoitusten johto
- Kurinpitovelvollisuus yhdessä joukkueen muun johtoryhmän kanssa
- Läsnäolovelvollisuus. Mikäli ei itse pääse paikalle, on hyvä hankkia ”tuuraaja”
- Osallistumisvelvollisuus jaoston sisäisiin valmentajapalavereihin
- Osallistumisvelvollisuus vanhempien palavereihin vähintään kerran sekä syys- että kevätkaudella
- Valmentajasopimuksen mukainen toiminta
- Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa
- Itsensä kehittäminen valmentajana/ohjaajana ja kasvattajana osallistumalla seuran ja lajiliittojen koulutuksiin
- Pelaajan/pelaajien kehittäminen ja huomioiminen yksilöinä
4.3. Joukkueenjohtaja
Joukkueenjohtajan tehtävät:
- Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta johtokunnalle
- Vastaa toimintasuunnitelman sekä taloussuunnitelman seuraamisesta ja toteuttamisesta
- Osallistuu tarvittaessa jaoston johtokunnan kokouksiin
- Vastaa joukkueen varainhankinnasta yhdessä rahastonhoitajan kanssa
- Vastaa joukkueen rahan käytöstä, hyväksyy joukkueelle osoitetut laskut
- Vastaa että joukkueen toimihenkilöillä (valmentajat, huoltaja, jne.) on voimassa olevat lisenssit ja vakuutukset
- Vastaa tiedottamisesta joukkueen sisällä sekä huolehtii joukkueen ja seuran välisestä tiedonkulusta
- Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla
- Järjestävää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä valmentajien/ohjaajien kanssa
- Kurinpitovelvollisuus yhdessä joukkueen muun johtoryhmän kanssa
- Ottelujärjestelyt (tuomarit, toimitsijat, kuuluttajat, musiikki jne.)
- Läsnäolovelvollisuus otteluissa aina ja harjoituksissa tarvittaessa
- Osallistumisvelvollisuus jaoston joukkueenjohtajien palavereihin
- Huolehtii jaoston antamista tehtävistä.
- Juniorijoukkueilla
vanhempainkokouksien järjestäminen vähintään kolme kertaa vuodessa
(syksyllä, syyskauden päätteeksi sekä kauden päätteeksi)
- Toimintakertomuksen laadinta yhdessä valmentajien/ohjaajien kanssa
4.4. Huoltaja
Huoltajan tehtävät:
- Sitoutuu toimimaan jaoston yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.
- Vastaa kaikista joukkueen huoltoon liittyvistä toimista (joukkueen varusteet).
- Kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa
- Osallistumisvelvollisuus seuran/jaoston järjestämiin kursseihin.
4.5. Vanhempi:
Koko
seuran toiminnan kannalta tärkeimmän roolin omaavat vanhemmat.
Vanhempien vastuita ja tehtäviä kuvaa hyvin 5K-sääntö, jonka mukaan
vanhemman tulee toimia:
- väsymättömänä KANNUSTAJANA,
- kärsivällisenä KASVATTAJANA,
- tukea antavana KOULUTTAJANA,
- uhrautuvana KULJETTAJANA sekä
- toiminnan KUSTANTAJANA.
Lisäksi vanhemman tulee 4R-ohjeen mukaan Rakastaa lastaan, asettaa Rajat, Rohkaista, luoda Resursseja.
HUOM.
Kaikki seuran toimihenkilöt ovat seuran edustajia joukkueiden
tapahtumissa ja siten velvoitettuja käyttäytymään esimerkillisesti.
Myös tapahtumien ulkopuolella esimerkillinen toiminta kuuluu hyvän
vanhemman ominaisuuksiin.
5. Sairastaminen ja loukkaantuminen
Sairaana
harjoittelu ja kilpailu ei ole kenenkään etu ja se saattaa aiheuttaa
paranemisen pitkittymistä sekä jälkitautiin sairastumisia. Hoitamalla
itsesi terveeksi vähennät myös muiden mahdollisuutta sairastua samaan
tautiin. Mikäli tunnet itsesi sairaaksi tai olet loukannut itsesi, kerro
välittömästi valmentajalle tai jollekin vanhemmista.
Mikäli
sinulla on jokin sairaus tai allergia, siitä tulee ilmoittaa
joukkueenjohtajalle sekä valmentajalle, jotta he voivat varautua mm.
erikoisruokavalioon ottelumatkoilla
SAIRAANA TAI LOUKKAANTUNEENA
EI SAA HARJOITELLA EIKÄ PELATA! Sairaita tai loukkaantuneita ei
peluuteta pelaajan terveyden kustannuksella. Suosittelemme vähintään
viikon täysipainoista harjoittelua sairauden jälkeen ennen
peluuttamista.
6. Päihteet
Ohjaajien, valmentajien,
vanhempien ja kaikkien muidenkin seura- ja joukkuetoiminnassa mukana
olevien tulee toimia esimerkkeinä lapsille joukkuetapahtumissa.
Päihteiden (alkoholi, huumeet, tupakka, nuuska jne.) käyttö on
kielletty tapahtumissa, joihin osallistutaan joukkueen, seuran tai jaoston lipun
alla.
7. Urheilutoiminta
Jääkiekkojaoston joukkueet
osallistuvat jääkiekkoliiton alueen ikäluokkiensa mukaisiin sarjoihin
sillä sarjatasolla, mikä on kullekin joukkueelle sopivin riittävää
haasteellisuutta unohtamatta.
Joukkueet noudattavat alueen
sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Joukkueilla on oikeus pelata
harjoitus- ja turnausotteluita alueen sääntöjen mukaan kauden aikana.
Talvikaudella harjoittelun painopiste on jääharjoittelussa, unohtamatta
oheisharjoittelun merkitystä, ja kesäkaudella harjoittelu pohjautuu
oheisharjoitteluun mm. salibandy, jalkapallo, yleisurheilu ja
kuntopiiri.
Jokainen joukkue tekee lisäksi, jaoston antamien
ohjeiden mukaisesti, joukkueen sisäiset pelisäännöt. Nämä pelisäännöt
laatii joukkueenjohto yhdessä pelaajien, valmentajien ja vanhempien
kanssa syyskuun aikana. Joukkueiden on laadittava pelisäännöt
pelaajille sekä toimihenkilöille ja vanhemmille. Näiden pelisääntöjen on
oltava linjassa jaoston yleisten pelisääntöjen kanssa. Jaoston johtokunta
voi vaatia joukkueita korjaamaan laatimiaan pelisääntöjä, mikäli edellä
mainittu ehto ei täyty.
Joukkueen sisäiset pelisäännöt
toimitetaan jokaiselle joukkueen
pelaajalle, toimihenkilölle, vanhemmille ja jaoston johtokunnalle.
8. Valmennustoiminta
Jaosto vastaa valmentajien koulutuksesta, ja koulutuksista vastaa johtokunnan
nimeämä henkilö. SJL:n ja muiden tahojen koulutustarjontaa pyritään
käyttämään mahdollisuuksien mukaan hyväksi. Jokaisesta käydystä
koulutuksesta tulee tehdä ilmoitus koulutusrekisterimerkintää varten.
Kaikki maksulliset koulutukset tulee hyväksyttää joko johtokunnalla tai
johtokunnan nimeämällä henkilöllä.
Valmennustoiminnan pääperiaate
on auttaa jokaista yksittäistä pelaajaa kehittymään ja mahdollistamaan
tie henkilökohtaiselle huipputasolle. Tämä tarkoittaa yksittäisen
pelaajan auttamista kehittymään pelaajan oman innokkuuden, toiveiden ja
kykyjen edellyttämällä tavalla. Lapsen ja nuoren tarpeet ja etu
huomioidaan ja jokainen mukana oleva pääsee kokemaan onnistumisen
elämyksiä. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman taitavia ja
monipuolisia pelaajia, jotka nauttivat lajin harrastamisesta tasosta
riippumatta sekä auttaa heitä kehittymään terveen itsetunnon omaaviksi
kansalaisiksi.
Ohessa suosituksia valmennustoimintaan liittyen:


Päätoimintakausi
Päätoimintakaudella
tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin joukkueharjoitukset ovat
täysipainoisesti käynnissä ja jääkiekko on ns. tavoitteellisten
pelaajien ykköslaji. Päätoimintakauden ulkopuolella lasten suositellaan
osallistuvan ns. kesälajien harrastamiseen mielellään ko. lajiseurojen
ryhmissä ja joukkueissa. Lapsen tulisi voida halutessaan harrastaa
muitakin lajeja myös päätoimintakaudella.
Päätoimintakauden
rajoittamisella halutaan tarjota lapselle mahdollisuus myös toisen
päälaji n harrastamiseen kesäkaudella monipuolisen kehittymisen
varmistamiseksi. Rajoitusta noudattamalla kunnioitetaan SJL:n ja SPL:n
välistä yhteistoimintasopimusta. Toimintakauden tavoitteena on lisäksi
ohjata hallien ja seurojen jäänjakajien / -varaajien toimintaa.
Pelikausi
Pelikaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolle ko. ikäluokan sarjapelit sijoitetaan.
Harjoituksen ajoitus viikonloppuisin
Tavoitteena on taata lapsille riittävä rauhoittumisaika ennen yöunia sekä riittävä aamu-uni.
Harjoituksen ajoitus arkisin
Harjoitukset
voivat alkaa myös suositusta aiemmin, mikäli lasten liikkuminen
hallille voidaan toteuttaa seuran / joukkueen johtamana / valvomana.
Ajankäyttö

Harjoituksen kesto
Harjoituksen
kestolla tarkoitetaan tässä varattavaa jääaikaa, johon lisätään jään
ulkopuolella suoritettavat alku- ja loppuverryttelyt (yht. 20-40 min).
Tavoitteena
on tehokas jääajan käyttö, kustannusten pienentäminen sekä lasten
harrastukseen käyttämän ajan optimointi, jotta aikaa jää myös
koulutehtäville ja ystäville. Otteluita varten jääaikoja voidaan
yhdistää tarpeen mukaisesti.
Otteluita / pelaaja / pelikausi
Tavoitteena
on suhteuttaa pelien ja harjoitusten määrä ikäkausittain. Joukkueella
voi olla pelejä enemmän, mikäli harjoitusryhmä on isompi kuin
pelijoukkueen koko. Kuitenkin pelaajakohtaisesti olisi hyvä pitäytyä
suositusten rajoissa.
Turnauksia kaudella
Turnausten
määrän rajoittamisella pyritään kustannusten pienentämiseen ja
pelimäärän pitämiseen oikealla tasolla suhteessa harjoituksiin.
Nuorimmilla ikäluokilla ei suositella ulkomaisia turnauksia.
Tapahtumia viikossa
SJL:n
perussuositus on, että lapset liikkuvat vähintään kaksi tuntia
päivittäin. Ohjaajien velvollisuus on kannustaa ja ohjata lapsia myös
monipuoliseen lajiharjoitusten ulkopuoliseen liikkumiseen sekä
suositella heille muiden lajien harrastamista eri vuodenaikoina.
Taulukon
lukemat kuvaavat seuran ohjattujen tapahtumien suositusmäärää kesällä
ja talvella. Tavoitteena on ikäkausittain asteittain kasvavan ohjelman
avulla mahdollistaa lapsille muiden lajien ja muiden asioiden
harrastamisen lisäksi koulunkäynnistä huolehtiminen, niin sanotun ”drop
out” -ilmiön pienentäminen sekä harrastamisinnon säilyttäminen.
Vapaita viikonloppuja / pelaaja / kk
Kullekin
pelaajalle tulisi varata ennakkosuunnitelman mukaisesti, ja vanhemmille
ajoissa ilmoitettuna, vapaita viikonloppuja päätoimintakauden aikana.
Tavoitteen
toteuttamiseksi sarjoissa on vapaita viikonloppuja koulujen lomien ja
juhlapyhien aikana. Joukkueiden tulee huolehtia pelaajien
kierrättämisestä siten, että suosituksia noudatetaan.
Toiminnan järjestelyt

Pelaajien määrä harjoitusryhmässä
Harjoitusryhmä
koostuu ensisijaisesti saman ikäluokan pelaajista ja ryhmän koko
voi olla suosituksia korkeampi. Harjoitusryhmän kokoon vaikuttaa
jääajan saatavuus ja hinta sekä erityisesti koulutettujen ohjaajien
määrä. Isommasta harjoitusryhmästä voidaan mahdollisuuksien salliessa
muodostaa useita pelijoukkueita.
Pelaajia pöytäkirjassa / pelijoukkue
Luvuilla
tarkoitetaan kuhunkin otteluun pöytäkirjaan merkittävien pelaajien
määrää. Ikäluokan harjoitusryhmän koko voi siis olla pelijoukkuetta
suurempi. Tarvittaessa alueet voivat sallia myös pelaajien
kierrättämisen joukkueiden välillä. Pelijoukkueen pelaajien määrän
pienentämisen tavoitteena on lisätä pelaajan ottelukohtaisten
peliminuuttien määrää.
Ohjaajia / joukkue
Ohjaajien
määrällä pyritään parantamaan harjoittelun laatua ja yksilöllisyyttä,
koska siten pelaajien erilaiset osaamistasot voidaan huomioida paremmin.
Monta ohjaajaa vain yhden tai kahden sijaan mahdollistaa tarvittaessa
ohjaajien harjoitekohtaisen eriyttämistyön, jotta harjoitus ei
jatkuvasti noudattaisi ´kaikille koko ajan samaa´ -toimintaa.
Harjoituksen aikana taitoryhmät tulee tehdä harjoitekohtaisesti, ei
vakiintuneisiin käytäntöihin, esim. vakiokentällisiin, perustuen.
Ohjaajien koulutustaso
Jokaisessa
harjoitusryhmässä tulisi olla vähintään yksi vaaditun koulutustason
(LOK2 / LOK3) suorittanut ohjaaja. Kaikilla ohjaajilla tulisi olla LOK 1
suoritettuna. Ohjaajien koulutuksen ja osaamisen taso sekä heidän
määränsä ovat ratkaisevassa asemassa, kun varmistetaan jokaiselle
lapselle mahdollisimman yksilöllinen kehittyminen. Tämä mahdollistaa
myös paremmalla taitotasolla olevien pelaajien edistymisen osana muuta
ryhmää.
Harjoituskentän koko
Luvulla tarkoitetaan
sitä kentän osa-aluetta, jossa harjoite toteutetaan. Harjoitusryhmä
jaetaan harjoittelemaan kentän osa-alueille. Tavoitteena on, että
kaukalossa olisi pääsääntöisesti 30 - 60 henkilöä, joille kenttä jaetaan
suosituksen mukaisiin osiin. Tällöin ½-kentällä olisi 15 - 30 pelaajaa
ja 1/3 kentällä 10 - 20 pelaajaa. Mikäli harjoitusryhmän koko on pieni
(esim. noin 20 lasta), on suositeltavaa, että kaukalossa harjoittelee
samanaikaisesti kaksi harjoitusryhmää.
Suosituksen tavoitteena on
yhtäältä saada jää tehokkaaseen käyttöön, mikäli jää-ajasta on pulaa,
ja toisaalta minimoida kustannuksia, mikäli jään hinta on suuri.
8.1. Harjoitteluvuorot
Harjoitteluvuorot
haetaan keskitetysti johtokunnan nimeämän henkilön/henkilöiden
toimesta. Vuorojen jaossa on huomioitava joukkueen ikäluokka sekä
valmentajien toiveet.
8.2. Poissaoloista ilmoittaminen
Pelaajan
tai vanhemman tulee ilmoittaa pelaajan poissaolosta niin pian kuin se
on tiedossa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen valmentajalle tai
joukkueenjohtajalle. Asiasta voidaan sopia joukkueen sisäisesti.
Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikielto- tai muulla
vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan
asianmukaisella tavalla.
8.3. Pelaajan erottamien joukkueesta
Joukkueeseen
kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muusta kuin
erityisen painavasta, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen
liittyvästä syystä. Joukkueesta erottaminen pitää aina käsitellä
johtokunnan kurinpitoelimessä.
8.4. Pelaajien värvääminen
Pelaajan
värvääminen kauden aikana toisesta seurasta on kielletty. Siirtymiset
ovat mahdollisia, mutta niihin tarvitaan molempien seurojen sekä ennen
kaikkea pelaajan suostumus.
8.5. Ikäluokkien erikoispiirteet
Eri ikäluokkiin perustetaan niin monta pelijoukkuetta kuin niitä
luontevasti resurssien puitteissa syntyy. Joukkueiden muodostamisesta
vastaavat valmennusvastaava ja valmentajat yhteistyössä. Joukkueet
muodostetaan pääsääntöisesti edellisen kauden joukkueista, jos se
joukkueiden toiminnan kannalta on mahdollista. Lähtökohtaisesti jokainen
pelaaja pelaa omassa ikäluokassaan. Muuhun kuin omaan ikäluokkaan
sijoittuminen ratkaistaan tapauskohtaisesti yhdessä pelaajan
vanhempien, valmentajien ja valmennusvastaavan kanssa. Yli-ikäisiä
pelaajia merkitään joukkueisiin vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi
tilanteissa, joissa omassa ikäluokassa ei ole joukkuetta tai pelaaja on
ns. uusi ja vasta aloittanut harrastuksen. Jälkimmäisessä tapauksessa
pelaaja on kuitenkin siirrettävä omaan ikäluokkaan heti, kun vain
mahdollista.
8.5.1. Luistelukoulu
Luistelukoulu
järjestetään ulkojäillä tai jäähallissa mahdollisuuksien mukaan.
Luistelukoulun vetäjinä toimivat koulutetut vetäjät sekä
mahdollisuuksien mukaan vanhemmat pelaajat. Pakollisena varusteena
luistelukoulussa ovat luistimet sekä kypärä. Vanhemmat voivat
tarvittaessa tulla lapselleen tueksi luistelukouluun. Luistelukouluun
osallistujalta edellytetään L-lisenssin maksamista.
8.5.2. G-F-juniorijoukkueet
Joukkue harjoittelee ulkojäillä tai jäähallissa ja voi halutessaan osallistua SJL:n alueelliseen Leijonaliigaan.
Kaikilta
pelaajilta vaaditaan vähintään luistimet, kypärä ja ristikko sekä
kaulasuoja. Joukkue on velvollinen huolehtimaan, että kaikilla
osallistujilla on voimassa oleva lisenssi. Lisenssin maksaa
loppupeleissä pelaaja itse.
Joukkueen johtoryhmän muodostavat
vastaavat ohjaajat sekä joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. G ja F
-juniorijoukkueiden harjoitukset ovat yhteisharjoituksia.
Jääharjoituksia ei suositella pidettävän enempää kuin kaksi kertaa
viikossa.
Jaosto sitoutuu siihen, että pelaajia peluutetaan
pelijoukkueissa niin yhden ottelun kuin koko pelikaudenkin puitteissa
tasapuolisesti. G - F -junioreiden ollessa kyseessä kaikki
paikallaolijat pelaavat joka ottelussa yhtä paljon. Ohjaaja ja
joukkueenjohtaja katsovat, että peliaika jakautuu mahdollisimman
tasaisesti kaikkien pelaajien kesken. Jaosto suosittelee, että näissä
ikäluokissa pelaajia kierrätetään tasapuolisesti kaikilla pelipaikoilla.
Kaikkien halukkaiden tulee saada kokeilla myös maalivahtina olemista.
8.5.3. E-juniorijoukkueet
8.5.3.1. Joukkueiden muodostaminen
E
-junioreissa muodostetaan puolestaan niin monta pelijoukkuetta, kuin
niitä luontevasti syntyy ja resurssit antavat myöden. Joukkue valitsee
keskuudestaan joukkueenjohtajan, huoltajat sekä rahastonhoitajan.
Valmentajan valinnassa auttaa jaosto ja jaoston valmennusvastaava.
8.5.3.2. Harjoitukset
Jokainen
joukkue harjoittelee omalla jäävuorollaan koko kaukalossa.
Yhteisharjoitukset muiden joukkueiden kanssa ovat myös mahdollisia.
Harjoituksia suositellaan pidettävän korkeintaan kolme kertaa viikossa.
8.5.3.3. Peluuttaminen
E
-junioreissa lähtökohtana on, että yksittäinen ottelu pelataan
vähintään kahdella täydellä kentällä. Mikäli joukkueen vahvuus on
enemmän kuin 15 pelaajaa, jaosto suosittelee otteluita pelattavan
kolmella kentällisellä. Tasapuolinen peluuttaminen kauden mittaan
järjestetään ottelusta toiseen, lepääviä kenttiä kierrättämällä tai
muulla tasapuolisella tavalla siten, että kaikki saavat pelata eikä
vilttikenttiä synny.
Peliajan saamisen edellytyksenä on kuitenkin
yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- ja joukkueen laatimien sääntöjen
noudattaminen sekä harjoituksiin osallistuminen. Poissaoloista
ilmoittaminen on pelaajan vanhempien vastuulla. Poissaoloista tulee
ilmoittaa vastuuvalmentajalle tai joukkueenjohtajalle. Pelaajaa ei saa
rangaista harjoittelu- pelikielto- tai muulla vastaavanlaisella
sanktiolla, mikäli hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella
tavalla.
8.5.4. D- ja vanhemmat juniorijoukkueet
Seuran
periaatteena D- ja vanhempien junioreiden kohdalla on, että pelaajan
edun mukaista on pelata kykyjensä, tavoitteidensa ja innokkuutensa
(tässä tärkeysjärjestyksessä) edellyttämässä joukkueessa.
8.5.4.1. Joukkueiden muodostaminen
Jaosto muodostaa niin monta ikäluokkajoukkuetta kuin niitä luontevasti syntyy
ja resurssit antavat myöten. Joukkueiden muodostamisesta päättävät jaoston johtokunta ja valmennusvastaava. Eri joukkueisiin sijoittamisen
suorittavat joukkueiden nimetyt vastuuvalmentajat yhteistyössä
valmennusvastaavan kanssa. Valmennusvastaavan kanta on viime kädessä
ratkaiseva.
8.5.4.2. Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen
Siirtyminen
saman ikäluokan kehittyneenpään joukkueeseen tai vanhempaan ikäluokkaan
on mahdollista vain pelaajan ja hänen vanhempiensa suostumuksella.
Suostumisen
selvittää valmennusvastaava. Siirtymisen lähtökohtana on, että pelaaja
ottaa pysyvän pelipaikan joukkueesta, johon hän siirtyy. Siirtämisestä
ikäluokan “alempaan” joukkueeseen keskustellaan pelaajan ja hänen
vanhempiensa kanssa. Valmennusvastaava on velvollinen perustelemaan
siirtämisen tarpeen. Pelaaja on yhden siirtymisen jälkeen kauden loppuun
asti sen joukkueen pelaaja, johon hän on siirtynyt. Periaatteena on
myös, että pelaajasiirrot eivät saa vaikeuttaa joukkueiden toimintaa
esim. joukkueisiin jäävän liian vähäisen pelaajamäärän tms. johdosta.
8.5.4.3. Valmennustoiminta
Valmennusvastaava
valitsee joukkueille valmentajat yhdessä joukkueen joukkueenjohtajan
kanssa. Valmennustoiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaa ko.
joukkue. Valmentajasopimus tehdään joukkueenjohtajan, ko. valmentajan
ja valmennusvastaavan yhteispalaverissa. Jaosto pyrkii avustamaan kaikkia
joukkueita saamaan yhtä tasokkaat valmentajat. Valmentajat yrittävät
auttaa joukkueisiin pelikauden aikana mukaan otettuja pelaajia
kehittymään tasapuolisesti.
D-junioreissa joukkueille
suositellaan toimintavuoden aikana enintään neljää yhteistä tapahtumaa
viikossa. Alueen sarjatoiminnasta johtuen edellä todettuun
tapahtumamäärään voidaan sallia poikkeuksia. C-, B- ja A -juniorien
tapahtumamäärä sovitaan valmennusvastaavan kanssa joukkuekohtaisesti
erikseen.
8.5.4.4. Jääharjoittelu
Jaosto osoittaa
joukkueille jääharjoitusajat. Jäänjaosta vastaa jaoston johtokunnan
puolesta nimetty henkilö tai henkilöt yhdessä valmennusvastaavan kanssa.
8.5.4.5. Pelaaminen
Joukkueilla on oikeus pelata
harjoitusotteluita ja osallistua turnauksiin, kunhan ottelumäärissä
noudatetaan yleistä käytäntöä. Jaosto osallistuu joukkueillaan alueen
tai SJL:n näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin
tehdessään alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia.
Jaosto pyrkii D- ja vanhemmissa ikäluokissa pelaamaan joukkueillaan niin
korkealla alueellisella tai kansallisella tasolla kuin urheilullisesti
ja taloudellisesti on mahdollista.
8.5.4.6. Peluuttaminen
Jaosto suosittaa, että nuoremmassa D-ikäluokassa pelaajia peluutetaan koko
pelikauden puitteissa tasapuolisesti. Vanhemman D- ja C-, B- (ja A-)
junioreiden joukkueissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan
saamisen edellytyksenä on kaikkien yleisesti hyväksymien käyttäytymis- ja pelaajien laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen sekä tunnollinen
harjoituksissa käyminen ja määrätietoinen harjoittelu.
Nuoremmassa
D-ikäluokassa jaosto suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan
vähintään kolmella kentällisellä riittävän ottelukohtaisen
pelikokemuksen takaamiseksi pelaajaa kohti. Tasapuolisuus kauden mittaan
järjestetään ottelusta toiseen lepääviä pelaajia kierrättämällä.
Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla, vaan pelikauden aikana
pelattujen otteluiden määrällä. Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi
velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päältä.
8.5.5. Edustusjoukkue ja muut aikuisten joukkueet
Edustusjoukkueen
tulee soveltaa näitä junioreille tarkoitettuja pelisääntöjä parhaaksi
katsomallaan tavalla korostaen paikallisuuden merkitystä. Joukkueen
valmentajan valitsee joukkueenjohtaja yhdessä jaoston johtokunnan
kanssa. Joukkueen pelaajien tulee muistaa, että he toimivat esimerkkeinä
sekä oman että muiden seurojen junioreille. Esimerkilliset käytöstavat
kentällä ja sen ulkopuolella ovat siis erittäin tärkeitä. Nämä säännöt
koskevat myös muita aikuisten joukkueita.
9. Ongelmien ratkaiseminen
Jaostolla on kolmen hengen muodostama ongelmaratkaisuelin.
Ongelmaratkaisuelimen
muodostavat seuran puheenjohtaja, valmennusvastaava ja nuorisovastaava
(Nuori Suomi- vastaava). Ongelmatilanteissa tämän elimen puoleen
käännytään niissä tapauksissa, joissa alla mainituissa tilanteissa ei
ongelmia pystytä ratkaisemaan ryhmän sisällä. Ongelmanratkaisuelimen
jäsenten on kuultava asiassa eri osapuolten näkökannat. Mikäli joku
ongelmaratkaisuelimen jäsenestä on osallinen käsiteltävään
ongelmatilanteeseen, on hänen osallistuminen ongelmaratkaisuelimen
toimintaan käsiteltävä johtokunnassa.
9.1. Joukkueiden sisäiset ongelmatilanteet
Näkemyseroista
ja huomauttamisista koskien valmennusta, peluuttamista tai muuta
joukkueen toimintaa keskustellaan aluksi asianomaisen toimihenkilön
kanssa. Jollei yhteisymmärrystä synny, esitetään asia muille joukkueen
toimihenkilöille ja yritetään löytää ratkaisu tätä kautta.
Mikäli
joukkueen muutkin vanhemmat yhtyvät kritiikkiin, niin viime kädessä
asiat ratkaistaan toimihenkilöiden ja vanhempien yhteisessä
palaverissa.
Jos tässä palaverissa ei löydy ratkaisua, niin asia tuodaan jaoston ongelmaratkaisuelimen käsiteltäväksi ja päätettäväksi.
9.2. Joukkueiden toimihenkilöiden väliset ongelmatilanteet
Mikäli joukkueiden toimihenkilöiden välisiä ongelmatilanteita ei pystytä henkilöiden kesken ratkaisemaan, niin ne tuodaan suoraan jaoston
ongelmaratkaisuelimen käsiteltäväksi. Ongelmaratkaisuelimellä on velvollisuus kuulla osapuolten näkemykset tilanteesta ja ehdottaa ratkaisua.