Pelisäännöt

JÄÄKIEKKOJAOSTON PELISÄÄNNÖT

1. Limingan Kiekko ry

Limingan Kiekko ry on vuonna 1982 perustettu urheiluseura, jonka päälajina on jääkiekko sekä jalkapallo. Toimin­nassamme kannustamme kokeilemaan ja harrastamaan myös muita urheilulajeja paikkakunnan tai lähialueen muissa urheiluseuroissa. Seuramme on Nuori Suomi – sinettiseura (sinetti nro 43). Jääkiekkojaosto on perustettu 28.4.2016

Harjoitteluohjelmiakin pyritään mahdollisuuksien mukaan täydentämään muilla lajeilla kuten jalka­pallolla, salibandyllä ja yleisurheilulla.

Paikallisuuden tulee näkyä joukkueiden toiminnassa. Seuratoiminnan ohjeita löytyy lisäksi seuran omista toimintaohjeista. Näissä pelisäännöissä keskitytään lähinnä joukkueita koskeviin pelisääntöihin.

2. Vastuut ja tehtävät

2.1. Jaoston johtokunta

Jaoston johtokunnan vastuut pelisääntöjen suhteen:

  • Yhteisten asioiden tiedottaminen
  • Joukkuetoiminnan edellytysten luominen
  • Joukkuetoiminnan tukeminen ja opastus
  • Nuori Suomi – ohjelmasta tiedottaminen ja tarvittavien materiaalien jakaminen

2.2. Joukkueet

Joukkueiden vastuut:

  • Joukkueet ovat itsenäisiä ja noudattavat jaoston pelisääntöjä
  • Joukkueilla on oltava omat sisäiset pelisäännöt erikseen pelaajien sekä vanhempien kesken
  • Joukkue on velvollinen suorittamaan seuran ja jaoston asettamat maksut
  • Joukkue on oikeutettu esiintymään jaoston logon ja lipun alla

Vanhempien osallistuminen jaoston ja joukkueen järjestämiin tilaisuuksiin on suotavaa, koska yh­teisen osallistumisen kautta toimintaa pystytään parantamaan. Aktiiviset vanhemmat ovat tärkeä avain menestyksekkäässä seuratoiminnassa.

3. Talouden periaatteet

3.1. Jaoston varainhankinta

Jaoston varainhankinnasta vastaa jaoston johtokunta.

3.2. Joukkueen varainhankinta ja taloudenhoito

Jokaisen joukkueen tulee tehdä seuraavan toimintakauden talousarvio johtokunnan käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Pohjana tulisi käyttää johtokunnan antamaa lomakepohjaa. Talous­arvio käsitellään johtokunnan kokouksessa. Tarvittaessa päivityksiä tehdään toukokuun loppuun mennessä.

Jokaisen joukkueen on suoriuduttava omista taloudellisista velvoitteistaan. Joukkueen taloudellinen perusta tulee rakentaa siten, että joukkue voi itse suoriutua maksuvelvoitteistaan. Toimintakauden kulut voivat olla suuremmat vain siinä tapauksessa, että edelliseltä tilikaudelta on jäänyt säästöjä.

Kaikki ne, jotka ovat osallistuneet päätöksentekoon koskien taloudellisissa vaikeuksissa olevan per­heen pelaajan auttamista, ovat asian suhteen vaitiolovelvollisia.

Juniorijoukkueiden on hankittava joukkueen maalivahdille/maalivahdeille seuraavat varusteet: maa­livahdin patjat, rintapanssari ja käsineet.

Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilölle. Lopettavan joukkueen kaikki varat ja omaisuus jää seuralle.

Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtajan tulee kysyä neuvoa talouteen liit­tyvissä asioissa jaoston puheenjohtajalta tai johtokunnan jäseniltä. Jaoston johtokunnalla on lopulli­nen päätösvalta talousasioissa.

4. Roolit

4.1. Pelaaja

  • Pelaan jääkiekkoa, koska minä haluan – en, koska vanhemmat tai valmentaja niin haluavat.
  • Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä.
  • Käyttäydyn saamieni ohjeiden mukaan myös jäähallin ulkopuolella.
  • Kunnioitan joukkuetovereitani sekä vastustajiani.
  • Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja, autan jos joukkuetoverini tarvitsee apuani.
  • Huolehdin omien varusteideni kunnosta, jotta harjoituksiin ja peleihin osallistuminen on mahdollista.
  • Voittaminen ei ole tärkeintä - tärkeintä on viihtyä.
  • Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille.
  • Arvostan valmentajien ja ohjaajien antamia ohjeita.
  • Muistan, että koulunkäynti ja läksyjen huolellinen tekeminen on jääkiekkoa tärkeämpää.

4.2. Ohjaaja/Valmentaja/Valmennusryhmä

Valmentajan tehtäviä ovat:

  • Harjoituksien suunnittelu ja harjoitusperiaatteiden luominen
  • Osallistuminen joukkueen toimintasuunnitelman sekä talousarvion laatimiseen yhdessä joukkueen­johtajan kanssa
  • Harjoitusohjelman käytännön toteutus
  • Peluuttaminen seuran sääntöjen mukaisesti (määritelty myöhemmin näissä säännöissä)
  • Otteluiden ja harjoitusten johto
  • Kurinpitovelvollisuus yhdessä joukkueen muun johtoryhmän kanssa
  • Läsnäolovelvollisuus. Mikäli ei itse pääse paikalle, on hyvä hankkia ”tuuraaja”
  • Osallistumisvelvollisuus jaoston sisäisiin valmentajapalavereihin
  • Osallistumisvelvollisuus vanhempien palavereihin vähintään kerran sekä syys- että kevätkaudella
  • Valmentajasopimuksen mukainen toiminta
  • Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa
  • Itsensä kehittäminen valmentajana/ohjaajana ja kasvattajana osallistumalla seuran ja lajiliittojen koulutuksiin
  • Pelaajan/pelaajien kehittäminen ja huomioiminen yksilöinä

4.3. Joukkueenjohtaja

Joukkueenjohtajan tehtävät:

  • Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta johtokunnalle
  • Vastaa toimintasuunnitelman sekä taloussuunnitelman seuraamisesta ja toteuttamisesta
  • Osallistuu tarvittaessa jaoston johtokunnan kokouksiin
  • Vastaa joukkueen varainhankinnasta yhdessä rahastonhoitajan kanssa
  • Vastaa joukkueen rahan käytöstä, hyväksyy joukkueelle osoitetut laskut
  • Vastaa että joukkueen toimihenkilöillä (valmentajat, huoltaja, jne.) on voimassa olevat lisenssit ja vakuutukset
  • Vastaa tiedottamisesta joukkueen sisällä sekä huolehtii joukkueen ja seuran välisestä tiedonkulusta
  • Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla
  • Järjestävää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä valmen­tajien/ohjaajien kanssa
  • Kurinpitovelvollisuus yhdessä joukkueen muun johtoryhmän kanssa
  • Ottelujärjestelyt (tuomarit, toimitsijat, kuuluttajat, musiikki jne.)
  • Läsnäolovelvollisuus otteluissa aina ja harjoituksissa tarvittaessa
  • Osallistumisvelvollisuus jaoston joukkueenjohtajien palavereihin
  • Huolehtii jaoston antamista tehtävistä.
  • Juniorijoukkueilla vanhempainkokouksien järjestäminen vähintään kolme kertaa vuodessa (syksyllä, syyskauden päätteeksi sekä kauden päätteeksi)
  • Toimintakertomuksen laadinta yhdessä valmentajien/ohjaajien kanssa

4.4. Huoltaja

Huoltajan tehtävät:

  • Sitoutuu toimimaan jaoston yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.
  • Vastaa kaikista joukkueen huoltoon liittyvistä toimista (joukkueen varusteet).
  • Kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa
  • Osallistumisvelvollisuus seuran/jaoston järjestämiin kursseihin.

4.5. Vanhempi:

Koko seuran toiminnan kannalta tärkeimmän roolin omaavat vanhemmat. Vanhempien vastuita ja tehtäviä kuvaa hyvin 5K-sääntö, jonka mukaan vanhemman tulee toimia:

  • väsymättömänä KANNUSTAJANA,
  • kärsivällisenä KASVATTAJANA,
  • tukea antavana KOULUTTAJANA,
  • uhrautuvana KULJETTAJANA sekä
  • toiminnan KUSTANTAJANA.

Lisäksi vanhemman tulee 4R-ohjeen mukaan Rakastaa lastaan, asettaa Rajat, Rohkaista, luoda Resursseja.

HUOM. Kaikki seuran toimihenkilöt ovat seuran edustajia joukkueiden tapahtumissa ja siten velvoi­tettuja käyttäytymään esimerkillisesti. Myös tapahtumien ulkopuolella esimerkillinen toiminta kuu­luu hyvän vanhemman ominaisuuksiin.

5. Sairastaminen ja loukkaantuminen

Sairaana harjoittelu ja kilpailu ei ole kenenkään etu ja se saattaa aiheuttaa paranemisen pitkittymis­tä sekä jälkitautiin sairastumisia. Hoitamalla itsesi terveeksi vähennät myös muiden mahdollisuutta sairastua samaan tautiin. Mikäli tunnet itsesi sairaaksi tai olet loukannut itsesi, kerro välittömästi valmentajalle tai jollekin vanhemmista.

Mikäli sinulla on jokin sairaus tai allergia, siitä tulee ilmoittaa joukkueenjohtajalle sekä valmentajalle, jotta he voivat varautua mm. erikoisruokavalioon ottelumatkoilla

SAIRAANA TAI LOUKKAANTUNEENA EI SAA HARJOITELLA EIKÄ PELATA! Sairaita tai loukkaantunei­ta ei peluuteta pelaajan terveyden kustannuksella. Suosittelemme vähintään viikon täysipainoista harjoittelua sairauden jälkeen ennen peluuttamista.

6. Päihteet

Ohjaajien, valmentajien, vanhempien ja kaikkien muidenkin seura- ja joukkuetoiminnassa mukana olevien tulee toimia esimerkkeinä lapsille joukkuetapahtumissa. Päihteiden (alkoholi, huumeet, tu­pakka, nuuska jne.) käyttö on kielletty tapahtumissa, joihin osallistutaan joukkueen, seuran tai jaoston lipun alla.

7. Urheilutoiminta

Jääkiekkojaoston joukkueet osallistuvat jääkiekkoliiton alueen ikäluokkiensa mukaisiin sarjoihin sillä sarjata­solla, mikä on kullekin joukkueelle sopivin riittävää haasteellisuutta unohtamatta.

Joukkueet noudattavat alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Joukkueilla on oikeus pelata har­joitus- ja turnausotteluita alueen sääntöjen mukaan kauden aikana. Talvikaudella harjoittelun pai­nopiste on jääharjoittelussa, unohtamatta oheisharjoittelun merkitystä, ja kesäkaudella harjoittelu pohjautuu oheisharjoitteluun mm. salibandy, jalkapallo, yleisurheilu ja kuntopiiri.

Jokainen joukkue tekee lisäksi, jaoston antamien ohjeiden mukaisesti, joukkueen sisäiset pelisäännöt. Nämä pelisäännöt laatii joukkueenjohto yhdessä pelaajien, valmentajien ja vanhempien kanssa syys­kuun aikana. Joukkueiden on laadittava pelisäännöt pelaajille sekä toimihenkilöille ja vanhemmille. Näiden pelisääntöjen on oltava linjassa jaoston yleisten pelisääntöjen kanssa. Jaoston johtokunta voi vaatia joukkueita korjaamaan laatimiaan pelisääntöjä, mikäli edellä mainittu ehto ei täyty.

Joukkueen sisäiset pelisäännöt toimitetaan jokaiselle joukkueen pe­laajalle, toimihenkilölle, vanhemmille ja jaoston johtokunnalle.

8. Valmennustoiminta

Jaosto vastaa valmentajien koulutuksesta, ja koulutuksista vastaa johtokunnan nimeämä henkilö. SJL:n ja muiden tahojen koulutustarjontaa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan hyväksi. Jokaisesta käydystä koulutuksesta tulee tehdä ilmoitus koulutusrekisterimerkintää varten. Kaikki maksulliset koulutukset tulee hyväksyttää joko johtokunnalla tai johtokunnan nimeämällä henkilöllä.

Valmennustoiminnan pääperiaate on auttaa jokaista yksittäistä pelaajaa kehittymään ja mahdollis­tamaan tie henkilökohtaiselle huipputasolle. Tämä tarkoittaa yksittäisen pelaajan auttamista kehit­tymään pelaajan oman innokkuuden, toiveiden ja kykyjen edellyttämällä tavalla. Lapsen ja nuoren tarpeet ja etu huomioidaan ja jokainen mukana oleva pääsee kokemaan onnistumisen elämyksiä. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman taitavia ja monipuolisia pelaajia, jotka nauttivat lajin har­rastamisesta tasosta riippumatta sekä auttaa heitä kehittymään terveen itsetunnon omaaviksi kan­salaisiksi.

Ohessa suosituksia valmennustoimintaan liittyen:

Päätoimintakausi

Päätoimintakaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin joukkueharjoitukset ovat täysipainoisesti käyn­nissä ja jääkiekko on ns. tavoitteellisten pelaajien ykköslaji. Päätoimintakauden ulkopuolella lasten suositellaan osallistuvan ns. kesälajien harrastamiseen mielellään ko. lajiseurojen ryhmissä ja jouk­kueissa. Lapsen tulisi voida halutessaan harrastaa muitakin lajeja myös päätoimintakaudella.

Päätoimintakauden rajoittamisella halutaan tarjota lapselle mahdollisuus myös toisen päälaji n har­rastamiseen kesäkaudella monipuolisen kehittymisen varmistamiseksi. Rajoitusta noudattamalla kunnioitetaan SJL:n ja SPL:n välistä yhteistoimintasopimusta. Toimintakauden tavoitteena on lisäksi ohjata hallien ja seurojen jäänjakajien / -varaajien toimintaa.

Pelikausi

Pelikaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolle ko. ikäluokan sarjapelit sijoitetaan.

Harjoituksen ajoitus viikonloppuisin

Tavoitteena on taata lapsille riittävä rauhoittumisaika ennen yöunia sekä riittävä aamu-uni.

Harjoituksen ajoitus arkisin

Harjoitukset voivat alkaa myös suositusta aiemmin, mikäli lasten liikkuminen hallille voidaan toteut­taa seuran / joukkueen johtamana / valvomana.

Ajankäyttö

Harjoituksen kesto

Harjoituksen kestolla tarkoitetaan tässä varattavaa jääaikaa, johon lisätään jään ulkopuolella suori­tettavat alku- ja loppuverryttelyt (yht. 20-40 min).

Tavoitteena on tehokas jääajan käyttö, kustannusten pienentäminen sekä lasten harrastukseen käyttämän ajan optimointi, jotta aikaa jää myös koulutehtäville ja ystäville. Otteluita varten jääaikoja voidaan yhdistää tarpeen mukaisesti.

Otteluita / pelaaja / pelikausi

Tavoitteena on suhteuttaa pelien ja harjoitusten määrä ikäkausittain. Joukkueella voi olla pelejä enemmän, mikäli harjoitusryhmä on isompi kuin pelijoukkueen koko. Kuitenkin pelaajakohtaisesti olisi hyvä pitäytyä suositusten rajoissa.

Turnauksia kaudella

Turnausten määrän rajoittamisella pyritään kustannusten pienentämiseen ja pelimäärän pitämiseen oikealla tasolla suhteessa harjoituksiin. Nuorimmilla ikäluokilla ei suositella ulkomaisia turnauksia.

Tapahtumia viikossa

SJL:n perussuositus on, että lapset liikkuvat vähintään kaksi tuntia päivittäin. Ohjaajien velvollisuus on kannustaa ja ohjata lapsia myös monipuoliseen lajiharjoitusten ulkopuoliseen liikkumiseen sekä suositella heille muiden lajien harrastamista eri vuodenaikoina.

Taulukon lukemat kuvaavat seuran ohjattujen tapahtumien suositusmäärää kesällä ja talvella. Ta­voitteena on ikäkausittain asteittain kasvavan ohjelman avulla mahdollistaa lapsille muiden lajien ja muiden asioiden harrastamisen lisäksi koulunkäynnistä huolehtiminen, niin sanotun ”drop out” -ilmiön pienentäminen sekä harrastamisinnon säilyttäminen.

Vapaita viikonloppuja / pelaaja / kk

Kullekin pelaajalle tulisi varata ennakkosuunnitelman mukaisesti, ja vanhemmille ajoissa ilmoitettu­na, vapaita viikonloppuja päätoimintakauden aikana.

Tavoitteen toteuttamiseksi sarjoissa on vapaita viikonloppuja koulujen lomien ja juhlapyhien aikana. Joukkueiden tulee huolehtia pelaajien kierrättämisestä siten, että suosituksia noudatetaan.

Toiminnan järjestelyt

Pelaajien määrä harjoitusryhmässä

Harjoitusryhmä koostuu ensisijaisesti saman ikäluokan pelaajista ja ryhmän koko voi olla suosituksia korkeampi. Harjoitusryhmän kokoon vaikuttaa jääajan saatavuus ja hinta sekä erityisesti koulutettujen ohjaajien määrä. Isommasta harjoitusryhmästä voidaan mahdollisuuksien salliessa muodostaa useita pelijoukkueita.

Pelaajia pöytäkirjassa / pelijoukkue

Luvuilla tarkoitetaan kuhunkin otteluun pöytäkirjaan merkittävien pelaajien määrää. Ikäluokan har­joitusryhmän koko voi siis olla pelijoukkuetta suurempi. Tarvittaessa alueet voivat sallia myös pelaa­jien kierrättämisen joukkueiden välillä. Pelijoukkueen pelaajien määrän pienentämisen tavoitteena on lisätä pelaajan ottelukohtaisten peliminuuttien määrää.

Ohjaajia / joukkue

Ohjaajien määrällä pyritään parantamaan harjoittelun laatua ja yksilöllisyyttä, koska siten pelaajien erilaiset osaamistasot voidaan huomioida paremmin. Monta ohjaajaa vain yhden tai kahden sijaan mahdollistaa tarvittaessa ohjaajien harjoitekohtaisen eriyttämistyön, jotta harjoitus ei jatkuvasti noudattaisi ´kaikille koko ajan samaa´ -toimintaa. Harjoituksen aikana taitoryhmät tulee tehdä har­joitekohtaisesti, ei vakiintuneisiin käytäntöihin, esim. vakiokentällisiin, perustuen.

Ohjaajien koulutustaso

Jokaisessa harjoitusryhmässä tulisi olla vähintään yksi vaaditun koulutustason (LOK2 / LOK3) suo­rittanut ohjaaja. Kaikilla ohjaajilla tulisi olla LOK 1 suoritettuna. Ohjaajien koulutuksen ja osaami­sen taso sekä heidän määränsä ovat ratkaisevassa asemassa, kun varmistetaan jokaiselle lapselle mahdollisimman yksilöllinen kehittyminen. Tämä mahdollistaa myös paremmalla taitotasolla olevien pelaajien edistymisen osana muuta ryhmää.

Harjoituskentän koko

Luvulla tarkoitetaan sitä kentän osa-aluetta, jossa harjoite toteutetaan. Harjoitusryhmä jaetaan harjoittelemaan kentän osa-alueille. Tavoitteena on, että kaukalossa olisi pääsääntöisesti 30 - 60 henkilöä, joille kenttä jaetaan suosituksen mukaisiin osiin. Tällöin ½-kentällä olisi 15 - 30 pelaajaa ja 1/3 kentällä 10 - 20 pelaajaa. Mikäli harjoitusryhmän koko on pieni (esim. noin 20 lasta), on suositel­tavaa, että kaukalossa harjoittelee samanaikaisesti kaksi harjoitusryhmää.

Suosituksen tavoitteena on yhtäältä saada jää tehokkaaseen käyttöön, mikäli jää-ajasta on pulaa, ja toisaalta minimoida kustannuksia, mikäli jään hinta on suuri.

8.1. Harjoitteluvuorot

Harjoitteluvuorot haetaan keskitetysti johtokunnan nimeämän henkilön/henkilöiden toimesta. Vuo­rojen jaossa on huomioitava joukkueen ikäluokka sekä valmentajien toiveet.

8.2. Poissaoloista ilmoittaminen

Pelaajan tai vanhemman tulee ilmoittaa pelaajan poissaolosta niin pian kuin se on tiedossa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen valmentajalle tai joukkueenjohtajalle. Asiasta voidaan sopia joukku­een sisäisesti. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikielto- tai muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla.

8.3. Pelaajan erottamien joukkueesta

Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muusta kuin erityisen painavasta, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvästä syystä. Joukkueesta erottaminen pitää aina käsitellä johtokunnan kurinpitoelimessä.

8.4. Pelaajien värvääminen

Pelaajan värvääminen kauden aikana toisesta seurasta on kielletty. Siirtymiset ovat mahdollisia, mutta niihin tarvitaan molempien seurojen sekä ennen kaikkea pelaajan suostumus.

8.5. Ikäluokkien erikoispiirteet

Eri ikäluokkiin perustetaan niin monta pelijoukkuetta kuin niitä luontevasti resurssien puit­teissa syntyy. Joukkueiden muodostamisesta vastaavat valmennusvastaava ja valmentajat yhteis­työssä. Joukkueet muodostetaan pääsääntöisesti edellisen kauden joukkueista, jos se joukkueiden toiminnan kannalta on mahdollista. Lähtökohtaisesti jokainen pelaaja pelaa omassa ikäluokassaan. Muuhun kuin omaan ikäluokkaan sijoittuminen ratkaistaan tapauskohtaisesti yhdessä pelaajan van­hempien, valmentajien ja valmennusvastaavan kanssa. Yli-ikäisiä pelaajia merkitään joukkueisiin vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi tilanteissa, joissa omassa ikäluokassa ei ole joukkuetta tai pe­laaja on ns. uusi ja vasta aloittanut harrastuksen. Jälkimmäisessä tapauksessa pelaaja on kuitenkin siirrettävä omaan ikäluokkaan heti, kun vain mahdollista.

8.5.1. Luistelukoulu

Luistelukoulu järjestetään ulkojäillä tai jäähallissa mahdollisuuksien mukaan. Luistelukoulun vetäjinä toimivat koulutetut vetäjät sekä mahdollisuuksien mukaan vanhemmat pelaajat. Pakollisena varus­teena luistelukoulussa ovat luistimet sekä kypärä. Vanhemmat voivat tarvittaessa tulla lapselleen tueksi luistelukouluun. Luistelukouluun osallistujalta edellytetään L-lisenssin maksamista.

8.5.2. G-F-juniorijoukkueet

Joukkue harjoittelee ulkojäillä tai jäähallissa ja voi halutessaan osallistua SJL:n alueelliseen Leijonaliigaan.

Kaikilta pelaajilta vaaditaan vähintään luistimet, kypärä ja ristikko sekä kaulasuoja. Joukkue on vel­vollinen huolehtimaan, että kaikilla osallistujilla on voimassa oleva lisenssi. Lisenssin maksaa loppu­peleissä pelaaja itse.

Joukkueen johtoryhmän muodostavat vastaavat ohjaajat sekä joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. G ja F -juniorijoukkueiden harjoitukset ovat yhteisharjoituksia. Jääharjoituksia ei suositella pidettä­vän enempää kuin kaksi kertaa viikossa.

Jaosto sitoutuu siihen, että pelaajia peluutetaan pelijoukkueissa niin yhden ottelun kuin koko pelikau­denkin puitteissa tasapuolisesti. G - F -junioreiden ollessa kyseessä kaikki paikallaolijat pelaavat joka ottelussa yhtä paljon. Ohjaaja ja joukkueenjohtaja katsovat, että peliaika jakautuu mahdollisimman tasaisesti kaikkien pelaajien kesken. Jaosto suosittelee, että näissä ikäluokissa pelaajia kierrätetään tasapuolisesti kaikilla pelipaikoilla. Kaikkien halukkaiden tulee saada kokeilla myös maalivahtina olemista.

8.5.3. E-juniorijoukkueet

8.5.3.1. Joukkueiden muodostaminen

E -junioreissa muodostetaan puolestaan niin monta pelijoukkuetta, kuin niitä luontevasti syntyy ja resurssit antavat myöden. Joukkue valitsee keskuudestaan joukkueenjohtajan, huoltajat sekä rahas­tonhoitajan. Valmentajan valinnassa auttaa jaosto ja jaoston valmennusvastaava.

8.5.3.2. Harjoitukset

Jokainen joukkue harjoittelee omalla jäävuorollaan koko kaukalossa. Yhteisharjoitukset muiden joukkueiden kanssa ovat myös mahdollisia. Harjoituksia suositellaan pidettävän korkeintaan kolme kertaa viikossa.

8.5.3.3. Peluuttaminen

E -junioreissa lähtökohtana on, että yksittäinen ottelu pelataan vähintään kahdella täydellä kentäl­lä. Mikäli joukkueen vahvuus on enemmän kuin 15 pelaajaa, jaosto suosittelee otteluita pelattavan kolmella kentällisellä. Tasapuolinen peluuttaminen kauden mittaan järjestetään ottelusta toiseen, lepääviä kenttiä kierrättämällä tai muulla tasapuolisella tavalla siten, että kaikki saavat pelata eikä vilttikenttiä synny.

Peliajan saamisen edellytyksenä on kuitenkin yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- ja joukkueen laatimien sääntöjen noudattaminen sekä harjoituksiin osallistuminen. Poissaoloista ilmoittaminen on pelaajan vanhempien vastuulla. Poissaoloista tulee ilmoittaa vastuuvalmentajalle tai joukkueen­johtajalle. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu- pelikielto- tai muulla vastaavanlaisella sanktiolla, mi­käli hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla.

8.5.4. D- ja vanhemmat juniorijoukkueet

Seuran periaatteena D- ja vanhempien junioreiden kohdalla on, että pelaajan edun mukaista on pe­lata kykyjensä, tavoitteidensa ja innokkuutensa (tässä tärkeysjärjestyksessä) edellyttämässä jouk­kueessa.

8.5.4.1. Joukkueiden muodostaminen

Jaosto muodostaa niin monta ikäluokkajoukkuetta kuin niitä luontevasti syntyy ja resurssit anta­vat myöten. Joukkueiden muodostamisesta päättävät jaoston johtokunta ja valmennusvastaava. Eri joukkueisiin sijoittamisen suorittavat joukkueiden nimetyt vastuuvalmentajat yhteistyössä valmen­nusvastaavan kanssa. Valmennusvastaavan kanta on viime kädessä ratkaiseva.

8.5.4.2. Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen

Siirtyminen saman ikäluokan kehittyneenpään joukkueeseen tai vanhempaan ikäluokkaan on mah­dollista vain pelaajan ja hänen vanhempiensa suostumuksella.

Suostumisen selvittää valmennusvastaava. Siirtymisen lähtökohtana on, että pelaaja ottaa pysyvän pelipaikan joukkueesta, johon hän siirtyy. Siirtämisestä ikäluokan “alempaan” joukkueeseen keskus­tellaan pelaajan ja hänen vanhempiensa kanssa. Valmennusvastaava on velvollinen perustelemaan siirtämisen tarpeen. Pelaaja on yhden siirtymisen jälkeen kauden loppuun asti sen joukkueen pelaa­ja, johon hän on siirtynyt. Periaatteena on myös, että pelaajasiirrot eivät saa vaikeuttaa joukkueiden toimintaa esim. joukkueisiin jäävän liian vähäisen pelaajamäärän tms. johdosta.

8.5.4.3. Valmennustoiminta

Valmennusvastaava valitsee joukkueille valmentajat yhdessä joukkueen joukkueenjohtajan kanssa. Valmennustoiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaa ko. joukkue. Valmentajasopimus teh­dään joukkueenjohtajan, ko. valmentajan ja valmennusvastaavan yhteispalaverissa. Jaosto pyrkii avustamaan kaikkia joukkueita saamaan yhtä tasokkaat valmentajat. Valmentajat yrittävät auttaa joukkueisiin pelikauden aikana mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

D-junioreissa joukkueille suositellaan toimintavuoden aikana enintään neljää yhteistä tapahtumaa viikossa. Alueen sarjatoiminnasta johtuen edellä todettuun tapahtumamäärään voidaan sallia poik­keuksia. C-, B- ja A -juniorien tapahtumamäärä sovitaan valmennusvastaavan kanssa joukkuekoh­taisesti erikseen.

8.5.4.4. Jääharjoittelu

Jaosto osoittaa joukkueille jääharjoitusajat. Jäänjaosta vastaa jaoston johtokunnan puolesta nimetty henkilö tai henkilöt yhdessä valmennusvastaavan kanssa.

8.5.4.5. Pelaaminen

Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita ja osallistua turnauksiin, kunhan ottelumäärissä nou­datetaan yleistä käytäntöä. Jaosto osallistuu joukkueillaan alueen tai SJL:n näille ikäluokille järjestä­miin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia.

Jaosto pyrkii D- ja vanhemmissa ikäluokissa pelaamaan joukkueillaan niin korkealla alueellisella tai kansallisella tasolla kuin urheilullisesti ja taloudellisesti on mahdollista.

8.5.4.6. Peluuttaminen

Jaosto suosittaa, että nuoremmassa D-ikäluokassa pelaajia peluutetaan koko pelikauden puitteissa tasapuolisesti. Vanhemman D- ja C-, B- (ja A-) junioreiden joukkueissa valmentajat päättävät peluut­tamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien yleisesti hyväksymien käyttäytymis- ja pelaajien laatimien joukkueen sääntöjen noudatta­minen sekä tunnollinen harjoituksissa käyminen ja määrätietoinen harjoittelu.

Nuoremmassa D-ikäluokassa jaosto suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan vähintään kolmella kentällisellä riittävän ottelu­kohtaisen pelikokemuksen takaamiseksi pelaajaa kohti. Tasapuolisuus kauden mittaan järjestetään ottelusta toiseen lepääviä pelaajia kierrättämällä. Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla, vaan pe­likauden aikana pelattujen otteluiden määrällä. Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päältä.

8.5.5. Edustusjoukkue ja muut aikuisten joukkueet

Edustusjoukkueen tulee soveltaa näitä junioreille tarkoitettuja pelisääntöjä parhaaksi katsomallaan tavalla korostaen paikallisuuden merkitystä. Joukkueen valmentajan valitsee joukkueenjohtaja yh­dessä jaoston johtokunnan kanssa. Joukkueen pelaajien tulee muistaa, että he toimivat esimerkkeinä sekä oman että muiden seurojen junioreille. Esimerkilliset käytöstavat kentällä ja sen ulkopuolella ovat siis erittäin tärkeitä. Nämä säännöt koskevat myös muita aikuisten joukkueita.

9. Ongelmien ratkaiseminen

Jaostolla on kolmen hengen muodostama ongelmaratkaisuelin.

Ongelmaratkaisuelimen muodostavat seuran puheenjohtaja, valmennusvastaava ja nuorisovastaava (Nuori Suomi- vastaava). Ongelmatilanteissa tämän elimen puoleen käännytään niissä tapauksissa, joissa alla mainituissa tilanteissa ei ongelmia pystytä ratkaisemaan ryhmän sisällä. Ongelmanratkai­suelimen jäsenten on kuultava asiassa eri osapuolten näkökannat. Mikäli joku ongelmaratkaisueli­men jäsenestä on osallinen käsiteltävään ongelmatilanteeseen, on hänen osallistuminen ongelma­ratkaisuelimen toimintaan käsiteltävä johtokunnassa.

9.1. Joukkueiden sisäiset ongelmatilanteet

Näkemyseroista ja huomauttamisista koskien valmennusta, peluuttamista tai muuta joukkueen toi­mintaa keskustellaan aluksi asianomaisen toimihenkilön kanssa. Jollei yhteisymmärrystä synny, esi­tetään asia muille joukkueen toimihenkilöille ja yritetään löytää ratkaisu tätä kautta.

Mikäli joukkueen muutkin vanhemmat yhtyvät kritiikkiin, niin viime kädessä asiat ratkaistaan toimi­henkilöiden ja vanhempien yhteisessä palaverissa.

Jos tässä palaverissa ei löydy ratkaisua, niin asia tuodaan jaoston ongelmaratkaisuelimen käsiteltä­väksi ja päätettäväksi.

9.2. Joukkueiden toimihenkilöiden väliset ongelmatilanteet

Mikäli joukkueiden toimihenkilöiden välisiä ongelmatilanteita ei pystytä henkilöiden kesken ratkai­semaan, niin ne tuodaan suoraan jaoston

ongelmaratkaisuelimen käsiteltäväksi. Ongelmaratkaisueli­mellä on velvollisuus kuulla osapuolten näkemykset tilanteesta ja ehdottaa ratkaisua.


   
Lisää uutisia
Jääkiekko
«  Kesäkuu   »
Kategoriat